Rutiini taannuttaa, myyjänkin

Klemmaritehtaalla sattui tällä alkuviikosta kaksi vakavaa työtapaturmaa. Ensimmäinen oli se, että klemmaritehtailija ei ymmärtänyt mitä asiakas sanoi, vaikka asia oli ilmiselvä. Toinen oli se, että tehtailija ei osannut yhdistää kahta asiaa yhteen eli epäonnistui perinteisessä 1+1= -tehtävässä.

Suuren luokan katastrofi siis! Joskin katastrofin huomaamiseen vaadittiin muu kuin itse klemmaritehtailija.

Klemmaritehtailijalla, kuten kaikilla, joskus käy niin että työ muuttuu pidemmäksi tai lyhyemmäksi ajaksi valitettavan yksitoikkoiseksi suorittamiseksi. Tästä seuraa se, että mm. ”myyntiaistit” ja herkkyys kärsivät ja tekemisen laatu heikkenee.

Myyjillä käy helposti niin, että kun aktiivisuus, liidit ja laatu ovat kutakuinkin kohdillaan, niin tulee tunne että hommahan on hyvin hanskassa. Tämän jälkeen ei sitten kiinnitettäkään omaan toimintaan enää riittävästi huomiota ja alkaa hidas mutta varma taantuminen takaisin tyrkkyapinaksi.

Helpoin tapa estää tällainen taantuminen - ja sanoisinpa jopa ylpeys - on jatkuva yhteistyö, sparraaminen ja analysointi esimiesten, kollegojen, alaisten, asiakkaiden ja kilpailijoiden kanssa. Unohtamatta rehellistä vuoropuhelua ja analysointia itsensä kanssa. Tavoitteena on tietenkin parantaa omaa osaamista ja pitää jalat jämäkästi maassa.

Mikäli jostain kumman syystä turaat asioita ihan yksinäsi, niin pidä huoli siitä että analysoit kaikkea tekemistäsi systemaattisesti ja jatkuvasti kehität omaa toimintaasi huomioidesi pohjalta.

Onneksi sparraaminen on jo käytössä tehtaalla, mutta valitettavasti tehtailijalla kävi kuten kuuluisalla suutarilla: Oma sparrauskaveri oli hukassa.

”Tehtaalla kaikki hyvin, tehtailija ottaa opikseen”.

- Klemmaritehtailija

Kiitos herätyksestä S.